Me käytiin isännän kanssa metsäretkellä. Tosi kaukana suuressa synkässä metsässä. Pari tuntia kävelyä syksyisissä kosteissa olosuhteissa, eikä meitä väsyttänyt yhtään. Mamille oli sillä aikaa saapunut kauheasti vieraita ihmettelemään jotakin muovikipposia, tosi kestäviä ja hyviä kuulemma. Metsäretken ainoa huono puoli oli se, että punkit eivät olleet vielä älynneet mennä talviunille, ja niitä mönki meidän turkeissa useampia. Pari ällötystä ehti sitten kiinnittyä ihollekin, kumpikin sai omansa. Yäk. Pakkasia odotellessa... hirvikärpäset saisivat myös kuolla vaikka sukupuuttoon, toivoo mami.
Bellan yrjölänpuurokokeilu etenee mukavasti. Karva nyt ei ole kahdessa viikossa (yllätys yllätys) kasvanut hurjasti takaisin selän lähes paljaaseen kohtaan, mutta ei se aukko ole suurentunutkaan. Tassuja Bella ei ole nyt nuollut eikä kalvanut eikä korviaan rapsutellut. Pidetään peukkuja. Jos yrjölänpuurokuuri ei tepsi, sitten aloitetaan eläinlääkärin ohjeiden mukainen todellinen eliminointidieetti; kahdeksan viikkoa ainoastaan yhtä hiilihydraattia ja yhtä proteiinia, joiden kummankin tulisi olla sellaisia, mitä koira ei ole koskaan saanut. Tuikellekin muuten puuro maistuisi, mutta kun on kaappi täynnä Royal Caninia, niin syötetään niitä ainakin ensiksi pois.
4 kommenttia:
Ihania kuvia Bellasta ja Tuikesta :) Täällä on onneksi kaikki inhottavat ötökät jo pakastettuja. ;) Yöllä oli monta astetta pakkasen puolella.
Työkaverilla oli sakemanni tänään töissä mukana. Ja eikös löytynyt punkki Penankin kaulasta. Tulkaa pakkaset, tulkaa!
Ai niin, ja piti vielä lisätä, että mun itteni mielestä tuo Tuiken silmille löpsähtänyt ponnari on ihan älyttömän hauska! :)
meillä ei onneks oo punkkeja näkyny koko kesässä oli kyllä punkkipannat kaulas viime kuuhun asti että ehkä niistä oli apua oikeestikin kun kuullu että punkkaja ois tosi paljon ollu..
on tosi kaunita kummatkin koirulit=)..
Lähetä kommentti