sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Pieksämäen näyttelykuulumiset



Olimme Tuiken kanssa tänään Pieksämäellä ryhmänäyttelyssä, joka siis oli Tuiken ensimmäinen virallinen näyttely. Mietiskelin aamulla Pieksämäelle ajaessani, että siniseen nauhaan olisin tyytyväinen. Mutta tulikin punainen! Eli JUN EH, JUK2, johon olen kyllä huiman tyytyväinen. 

Arvostelu oli mielestäni upea: Erinomaisen kokoinen. Voimakas juniorinarttu. Kaunis kallo, aavistuksen pyöreät silmät. Hyvä pigmentti. Pitkä alaleuka, näyttää aavistuksen hampaitaan. Riittävä kaula. Erinomainen luusto. Hyvä runko. Hyvät takakulmaukset. Oikean laatuinen, hyvin hoidettu turkki. Hyvä häntä. Liikkuu rodunomaisesti, aavistuksen takakorkea liikkeessä. Ihastuttava luonne.

Etukäteen pelkäsin kahta asiaa: alapurentaa ja pitkää runkoa. Pituudesta ei sanottu mitään, alapurennasta kyllä, mutta ei se nyt näyttänyt ainakaan tälle tuomarille (Kristiina Ahlberg) mikään kuolemanvakava paikka olevan.

Vaihdoimme tuomarin kanssa arvostelun lisäksi myös muutaman sanasen. Hän on itse kasvattanut 14 vuotta apsoja (ei ilmeisesti enää, ainakaan kotisivujensa perusteella), ja hän ei pidä liian suurista apsoista, oli todella ihastunut Tuiken rotumääritelmän mukaiseen sopivan pieneen kokoon. Hän myös kehui Tuikea erittäin lupaavaksi, kunhan kehäkokemusta tulee lisää - etenkin minulle. Hän kehotti meitä harjoittelemaan paljon kehässä esiintymistä, koska koiran hyvä esittäminen voi olla se ratkaiseva tekijä vaikkapa EH:n ja ERI:n välillä. Tuiken turkista hän sanoi, että se on sen tuntuinen, että se tulee aikuisena olemaan todella helppohoitoinen, parin viikon pesuvälit, eikä välissä tarvitse tehdä mitään. Toivottavasti tämä ennuste käy toteen!

Olipa kannustava ja rohkaiseva alku meidän näyttelyuralle. Tälle tuomarille ainakin uskaltaa mennä toistekin. :)

perjantai 11. kesäkuuta 2010

Kesä on täällä!


Bella se osaa nauttia kesästä. Se köllöttelee mieluusti ruohikolla (joka kaipaa kipeästi leikkaamista ja voikukkien kitkemistä!) päivää paistattelemassa, jos ei ole kovin kuuma. Palasin toissapäivänä viikon kestäneeltä työreissulta pohjoisesta ja kylläpä oli kaksi ikionnellista koiraa vastassa. Ihan kuin olisin palannut maailmanympärysmatkalta. Mukavaa olla suosittu. Myös ihmisväki kotona vaikutti tyytyväiseltä äidin kotiinpaluuseen. :)

Bellan erossaolo minusta on kerta kerralta helpompaa. Ainoa takapakki oli kesän ensimmäinen ukkonen, joka tietysti pilasi käytännössä yhden päivän ja tiesi saunassa mököttämistä. Kyllähän Bella edelleen mieluusti vetäytyy yläkertaan minun ollessani poissa, mutta enää se ei vietä siellä koko aikaa. Koko viikon ajan se oli syönyt ja ulkoillut tosi reippaasti ja innostunut aina välillä leikkimään myös Tuiken kanssa. Mutta sitten taas välistä tuli mami-ikävä, ja sitten piti painua omiin oloihinsa yläkertaan. Reppana pikkuinen.

Tuike ei ollut poissaolostani moksiskaan. En sitä kyllä odottanutkaan. Sille onneksi kelpaa joku muukin perheenjäsen seuraksi.

Eilinen Kissin konsertti oli mahtava. Muu perhe jäi vähän taemmaksi kuuntelemaan, kun äiti painui etujoukkoihin bailaamaan! Koiria emme hennoneet jättää kaksistaan, koska tulimme kotiin vasta yön hämärissä. Meillä oli oikein ihana dogsitter Leena, joka oli tehnyt illalla koirien kanssa yli kahden tunnin rauhallisen nuuskuttelulenkin.

Viikon päästä olisi sitten Tuiken eka virallinen näyttely Pieksämäellä. Kuusi apsoa on ilmoitettu mukaan, enkä tiedä, onko junnukehässä Tuiken lisäksi muita. Jännittää vähän. Suuria toiveita menestyksestä en uskalla ensimmäiseen näyttelyyn kasata, kunhan nyt selvittäisiin kumpikin kunnialla kehästä pois. :)

keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Pesuilta = riehuilta


Kaikki koiranomistajat tietävät, millaisen hepulin koira saa aina pesun jälkeen. Niitä on todella hauska seurata. Yllä olevassa kuvassa Tuike on vetämässä henkeä kahden sellaisen hepulin välissä. Tarkkasilmäinen huomaa, että kuva ei ole eilisillan pesun jälkeen, sillä tuossa kuvassa Tuikella on vielä silmässä cherry eye. 

Eilisiltana kuitenkin vietettiin taas pesuiltaa, sillä olen itse lähdössä huomenna viikon työreissulle ja villi arvaus on, että kukaan muu tässä taloudessa ei noita koiria ihan heti ole pesemässä... ;) Aivan pahin takkukausi on Tuikella ehkä jo helpottamassa, mutta kyllä eilenkin aikamoisia ylläreitä löytyi kaulalta ja korvien alta/takaa. Nuohan on niitä vakiotakkupaikkoja, mutta sitten Tuikella on usein alkavia takkuja myös lavan seudulla, mikä on minun mielestä kummallista. Miksi juuri siinä kohdin, vaikkei lapaan varsinaisesti esim. panta hinkkaa? 

Onpa jännä nähdä, miten Bella reagoi nyt poissaolooni, kun sillä on kuitenkin Tuike seurana. Aiemminhan se on työreissujeni aikana usein viettänyt suurimman osan ajasta saunassa mököttämässä. Palaan raportoimaan asiasta ensi viikon lopulla, kunhan työreissusta ja Kissin konsertista Sauna Open Airissa on toivuttu! :)