Viime aikoina valmistuneita

Viime aikoina olen keskittynyt tällaisiin kohtuullisen nopeisiin töihin. Yläkuvassa harmaasta sarkakankaasta vaaleanpunaisin tehostelangoin ommeltu olkalaukku. Yksinkertainen, mutta aika kiva. Keskikuvassa ilman ohjetta syntynyt, osittain neulottu, osittain virkattu punainen kukkapipo 40- tai 50-luvun henkeen. En ole noista muodin aikakausista oikein perillä, mutta vanhoissa mustavalkoisissa elokuvissa on joskus naisilla tuon tapaisia myssyjä. Alla lapaset samasta langasta, josta aiemmin neuloin Tuikelle villapaidan. Neuleet ovat ekovuoden henkeen luonnollisesti lankakorin pohjalta löytyneitä, ja sarkakangas ostettu armeijan ylijäämävarastolta parin kolmen euron metrihintaan.

Lisää tarvikkeita

Piti sitten käydä vielä vähän shoppailemassa. Ostin Tuikelle kuljetushäkin. Saapas nähdä, tarvitseeko se tuollaista. Varmuuden vuoksi otetaan se kuitenkin viikonlopun hakureissulle mukaan, jos ei se vaikka halua koko pitkää matkaa sylissäkään matkustaa. Tuon saa auton takapenkille turvavöillä kiinni. En ole kyllä kokeillut, mutta näin se eläinkaupan myyjä vakuutteli.

Etualalla näkyy luun muotoinen aktivointilelu, jonka piti olla vaikea, ei kyllä Bellalle ollut, mutta ihan mieleinen kuitenkin. Siinä on mahdollista piilottaa kolmeen eri kerrokseen yhteensä kaksitoista makupalaa, joita koira joutuu luuta nenällä tai tassulla pyörittämällä etsimään. Bella tajusi idean heti, mutta se onkin ihan superterävä koira!

Taka-alalla vasemmalla komeilevat viikonlopun ompeluaikaansaannokset. Löysin kirpparilta ihan aitoa 70-luvun retrokukkakangasta (varmaan ollut verhona joskus) ja pätkäisin lasten vanhasta patjasta kaksi makuualustaa, päällystin ne ensin valkoisella lakanakankaalla ja sitten ompelin noita kukkapäällisiä neljät, joten on sitten varapäälliset, kun nuo ovat pesussa. Minusta tuo kangas on ihan mielettömän cool ja makuualustat onnistuivat hyvin. Bellakin on jo suostunut kokeilemaan, vaikka en millään saanutkaan sitä poseeraamaan kuljetushäkin vieressä. Bellaa tuskin ikinä saa tuohon häkkiin menemään, sen verran pelottava se tuntui olevan... ;)

Äitienpäivälahjoja

Siinäpä meikäläisen äitienpäivälahjat. Kultavuoriset rock/hot/domina-avokkaat ostin ihan itse ;) ... mutta liikuttavan ihanan laukun teki koulussa kuopus. Tuossa on kierrätysideaa kyllikseen. Laukku on tehty vanhan collegehupparin hupusta ja sanka palmikoitu matonkuteista. Kaiken kruunaa laukun kylkeen painettu kuva, jossa olen minä vauvana. Olen aina tykännyt tuosta kuvasta. Mulla on siinä joku lelu kädessä (siitä ei saa selvää, mikä lelu se on), ja yritän joko haukata sitä lelua tai sitten vaan muuten mekastan silkasta elämänilosta. Joka tapauksessa kuva on aitoa minua: ei ole suu kiinni hetkeäkään!

Ompeluvirhe - eiku...

Tilasin me&i-vaatekutsuilta itselleni ihanan retropuseron (medaljonki nimeltään). Kun paita tuli, helma oli tuollainen, kun kuvassa näkyy. Kangas on vain saksilla leikattu ja n. sentin päässä on koristeommel.

Olin ihan varma, että kyseessä on virhe, helman rispaantuva osa on unohdettu kääntää nurjalle puolelle ja ommella kiinni sinne. Tein valituksen kuluttajapalveluun, josta vastattiin, että sen kuuluukin olla tuollainen. Siis häh? Jätetään tuollainen rullalle kiertyvä huolittelematon helma näkyviin. Merkillistä?!?

Kuluttajapalvelun mukaan voin toki palauttaa tuotteen, jos en ole siihen tyytyväinen, mutta hyvistystä tuosta ei tietenkään saa, koska tuote ei ole virheellinen. Mietiskelin asiaa pitkään, mutta koska paita miellyttää minua kovin retroudessaan, päätin pitää sen ja ommella helman mieleiselläni tavalla IHAN ITSE!

Myyjäisaskartelua

Kuvissa muutama "pyykkipoikapaita", joita olen ommellut lapsen koulun myyjäisiin. Kyseessä on siis t-paidan näköinen pussi, jonka voi ripustaa lastenhenkariin ja käyttää pyykkipoikapussina. Jostain kirjasta tuon ohjeen nappasin ja mielestäni se oli tosi kiva idea jämäkankaille. Ylemmästä kuvasta löytyy vaaleansinistä ja valkoista lakanaa, lakanapitsiä ja vanhaa kaitaliinaa. Alakuvassa on pöytäliinaa, valkoista lakanakangasta ja vanhoja keittiön verhoja. ;)