Olimme Tuiken kanssa tänään Pieksämäellä ryhmänäyttelyssä, joka siis oli Tuiken ensimmäinen virallinen näyttely. Mietiskelin aamulla Pieksämäelle ajaessani, että siniseen nauhaan olisin tyytyväinen. Mutta tulikin punainen! Eli JUN EH, JUK2, johon olen kyllä huiman tyytyväinen.
Arvostelu oli mielestäni upea: Erinomaisen kokoinen. Voimakas juniorinarttu. Kaunis kallo, aavistuksen pyöreät silmät. Hyvä pigmentti. Pitkä alaleuka, näyttää aavistuksen hampaitaan. Riittävä kaula. Erinomainen luusto. Hyvä runko. Hyvät takakulmaukset. Oikean laatuinen, hyvin hoidettu turkki. Hyvä häntä. Liikkuu rodunomaisesti, aavistuksen takakorkea liikkeessä. Ihastuttava luonne.
Etukäteen pelkäsin kahta asiaa: alapurentaa ja pitkää runkoa. Pituudesta ei sanottu mitään, alapurennasta kyllä, mutta ei se nyt näyttänyt ainakaan tälle tuomarille (Kristiina Ahlberg) mikään kuolemanvakava paikka olevan.
Vaihdoimme tuomarin kanssa arvostelun lisäksi myös muutaman sanasen. Hän on itse kasvattanut 14 vuotta apsoja (ei ilmeisesti enää, ainakaan kotisivujensa perusteella), ja hän ei pidä liian suurista apsoista, oli todella ihastunut Tuiken rotumääritelmän mukaiseen sopivan pieneen kokoon. Hän myös kehui Tuikea erittäin lupaavaksi, kunhan kehäkokemusta tulee lisää - etenkin minulle. Hän kehotti meitä harjoittelemaan paljon kehässä esiintymistä, koska koiran hyvä esittäminen voi olla se ratkaiseva tekijä vaikkapa EH:n ja ERI:n välillä. Tuiken turkista hän sanoi, että se on sen tuntuinen, että se tulee aikuisena olemaan todella helppohoitoinen, parin viikon pesuvälit, eikä välissä tarvitse tehdä mitään. Toivottavasti tämä ennuste käy toteen!
Olipa kannustava ja rohkaiseva alku meidän näyttelyuralle. Tälle tuomarille ainakin uskaltaa mennä toistekin. :)
7 kommenttia:
Hienostihan tuo eka näyttely meni ja arvostelu tosiaan oli hyvä, onnea :).
Remun omistaja kovasti koittaa saada minuu Remun kanssa kehään, kun toimii niin hyvin miun käsittelyssä, mut esittäminen ei todellakaan oo miun juttu :P. Taustajoukoissa viihdyn kyllä mainiosti :).
Onnea hyvin sujuneesta näyttelystä!
Kiitokset kannustuksesta, Ipa ja Mette! Ouluun lähdetään jo kahden viikon kuluttua uudestaan onnea kokeilemaan.
Wautsi vau vau ja jee!
Voi miten hienoa! Nyt pääsin vasta koneelle matkan jälkeen. Ihanaa, että Tuiken näyttely sujui noin hyvin! Kasvattajan mieltä tämä lämmittää kovasti... :) Toivottavasti myös mustilla tytöillä menisi hyvin. Tuiken menestys toki tuntuu yhtä hyvältä ja antaa jotain viitettä siitä, että pentue on onnistunut.
Mun mielestä tuossa arvostelussa on vain kolme pientä miinusta, silmien pyöreys, alaleuka ja takakorkeus. Ja tuosta takakorkeudestakin tuomari sanoi, että se on todennäköisesti iän mukana ohimenevä ominaisuus. Purennalle ja silmille nyt ei tietenkään voi mitään, mutta tosiaan aika vähäisiltä nuo miinukset kuulostavat. Ihan täydellistä yksilöä kai ei ole olemassakaan. :)
Niin minäkin luulen, että ihan täydellistä ei olekaan. Eri tuomarit kiinnittävät huomiota eri asioihin. Meilläkin Wanda muuten vaikuttaa takakorkealta. Silmät ovat myös pyöreät molemmilla: taitaa tulla äidiltä tuo piirre.
Lähetä kommentti