
Viime kerralla me saatiin Bellan kanssa kunnia olla houkutuslintuina, eli kävellä toisen koiran läheltä, jolloin toisen koiran ohjaajan piti saada oma koiransa olemaan rauhassa. Bella valittiin siksi, kun se ei kuulemma ainakaan provosoi ketään. :) Olen tosi tyytyväinen, että mentiin tuolle kurssille. Lokakuun lopussa yksi kerta on näyttelykoulutusta. Silloin otan kuitenkin mukaan Tuiken, koska Bellan kanssa ei ainakaan viralliseen kehään olla menossa, sen sijaan Tuike tarvitsisi vähän opetusta. Kouluttajalle tällainen järjestely sopi, että vaihdan koiraa lennossa.
Viikko sitten käytiin Bellan kanssa eläinlääkärissä silmätulehduksen takia. Eläinlääkäri mittasi jollain liuskalla, että molemmat silmät olivat todella kuivat, myös se, jossa ei näkynyt tulehdusta. Nyt tippakuurin jälkeen on jälkitarkastus. Jos silmät edelleen ovat kuivat, kyse on todennäköisesti kuivasilmäisyydestä, jota pitää sitten loppuelämä hoitaa silmätipoin aamuin illoin. Ei kiva. Mutta toisaalta, jos tämä on tilanne, niin siinä tapauksessa onni onnettomuudessa on, että otin Bellalle vakuutuksen, olisi sitten jotain hyötyä välillä siitäkin. Raportoin tilanteesta, kunhan jälkitarkastus on ohi. (Aika pieneltä tuntui meidän silmätulehdusvastoinkäyminen, kun samaan aikaan eläinlääkärillä oli silkkiterrieri, jolle jouduttiin tekemään verensiirto, että se pysyisi hengissä. Myrkkyä epäilivät.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti