Oliko meillä Tuurissa tuuria? No ei varsinaisesti. Tuike oli oma hurmaava jääräpäisyytensä, eikä kehässä kävelemisestä taaskaan meinannut tulla yhtään mitään. En tiedä, millä Tuiken saisi innostumaan, se kun on luonteeltaan niin kertakaikkisen rauhallinen. Pöydällä neiti näyttää sen sijaan viihtyvän ihan hyvin (niin kai, kun ei tarvitse kävellä...).
Tuomarina oli Kristiina Ahlberg, tuloksena H. Tässä sinänsä ihan mukava arvostelu, suluissa kursiivilla omia kommenttejani:
Feminiininen pitkärunkoiselta vaikuttava nuori narttu. Hyvä kallo. Kauniit silmät. Hyvä kuono. Pitkä alaleuka. Näyttää mielellään hampaitaan. (Tähän mennessä ei mitään uutta tai yllättävää.) Hyvä luusto ja eturinta. Voimakas tuhti runko. (Siis taas "tuhti"! Kai mun on pikkuhiljaa uskottava, että laihempikin se saisi olla!?!?) Pitkä lanne. Riittävät takakulmaukset. Hyvin hoidettu turkki. (Tämä on aina ihana kuulla, ei ole työ mennyt hukkaan.) Liikkuu rodunomaisesti mutta laiskasti. Ei halua tänään näyttää parhaita puoliaan. (tänäänKÄÄN ;) )
Alla muutamia kuvia. Sää Tuurissa oli ensin todella sateinen, tuulinen ja kylmä. Onneksi keli poutaantui ennen apsokehää, mutta todella syväjäässä ainakin me ihmiset olimme. Yksi lisäkerros vaatetta olisi ollut ihan kova juttu.
Tuulen tuiverrusta. Turkki ei pysynyt yhtään siinä asennossa, mihin sen kampasi. Onneksi ongelma oli sama muillakin apsoilla, joita muuten oli ilmoittautunut ja saapunut paikalle 8.
Tuiken mielipide näyttelytouhuista. :)
Kiskotaan apsotyttöä perässä, osa 1.
Kiskotaan apsotyttöä perässä, osa 2.
"Voin harkita seisovani nätisti, jos saan namin."
Pöydällä on sentään mukavaa.
Huomiseksi olin ilmoittanut Tuiken Varkauden näyttelyyn, mutta tämä päivä otti niin koville matkoineen ja syväjäädytyksineen, että huominen jää kyllä väliin. Meitä lähellä olevaan Saarijärven näyttelyyn 6.-7.8. ajattelin Tuiken vielä ilmoittaa, mutta koska menestyksen kanssa on ollut vähän niin ja näin, eikä Tuike näytä juurikaan näyttelytoiminnasta nauttivan, niin eiköhän meidän näyttelyura ala olla pikkuhiljaa käsitelty. Onneksi ilman näyttelymenestystäkin Tuike on meille todella rakas ja tärkeä. <3
2 kommenttia:
Olipas taas kivasti kerrottu juttu kivasta koirasta :-)!! Oli teillä aika päivä. Olitteko koko perheen voimin liikkeellä ? Kuulostaa niin tutulta tuo perässävedettävä apso... Ja varsinkin tuo juttusi loppu oli ihana, kun ei meilläkään näyttelykoiraa tule, mutta niin ihana rakas on meidänkin apso ;-). On ne niin hauskoja ja omaperäisiä persoonia ! Terkuin Marjaana
Juu, oltiin paikalla koko perhe, pojat tosin välillä lämmittelivät autossa vuoroa odotellessa. Käytiin siinä sitten kehän jälkeen vielä Keskisen Vesan kaupassa vähän kesävaatteita ostamassa. :) Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Lähetä kommentti