Laihiksella

Käytiin Bellan kanssa rokotuksilla. Punnitsin sen eläinlääkärin vaa'alla, ja tulos oli 7,4 kg. Se on narttucotonille aika paljon, vaikka Bella onkin aika isokokoinen. Eläinlääkäri sanoi, että puolisen kiloa on ainakin ylimääräistä, joten nyt on sitten pienennetty annoksia ja yritetty vähän liikkuakin enemmän. Helteet ovat tänä kesänä rajoittaneet lenkkeilyä, etenkin Tuike paksun turkkinsa kanssa on kärsinyt kuumuudesta.

Vielä pitäisi hammaskivenpoistoon varata aika. Muuten neiti sai puhtaat paperit. Kutinoita ei ole juurikaan ollut, mutta turkki on selästä edelleen ihmeellisen harva.

Jyväskylässä järjestetään 8.8.2011 klo 18 cotoneiden yhteislenkki. Lähtö Killerin parkkipaikalta. Me lähdetään Bellan (ja ehkä Tuiken, jos kehtaan ottaa sen "väärärotuisena" mukaan) kanssa tsekkaamaan, paljonko muita sinne tulee, ellei sää ole ihan kamala. Sittenhän on jännä nähdä, onko Bella nartuista suurin.

Ylijäämäkamaa

Yllä olevat kasat vaatteita, kirjoja, pehmoleluja ja astioita vein SPR:n kierrätyskeskukseen tällä viikolla. Päätin tehdä kaappien siivouksen ja yllättävän paljon tavaraa sitä näköjään oli taas nurkkiin kertynyt. Pehmolelut ovat näköjään menneen talven lumia. Pojat olisivat luopuneet jopa lastenkirjoistaan, mutta niitä taas en halua itse antaa pois, jos niitä vaikka vielä joskus lapsenlapsille pääsisi lukemaan... Brion puinen junarata ja Duplot kuuluvat samaan säästettävien sarjaan. Lapset kasvavat, vaatteet käyvät pieniksi. Mutta miksiköhän ne omatkin vaatteet olivat taas kutistuneet?

En ole oikein kirppari-ihmisiä, joten harrastuneisuus ei riitä siihen, että ottaisin kirpparilta pöydän ja kävisin sitä joka päivä järjestelemässä. Mielestäni lahjoitus SPR:lle on kätevää ja lisäksi siitä saa hyvän mielen - ja samalla heinäkuun hyväntekeväisyysbloggauksen.

Kesä ja leppäkerttuja

Tässä kuvassa ollaan lähdössä leppäkerttuponnarit päässä 4o-vuotissynttäreille. Viikon hoidossaolo oli mennyt molemmilta koirilta hienosti, Tuikekaan ei ollut oksennellut sappinesteitä kertaakaan. Muutenkin sen vatsa on ollut viime aikoina ihan esimerkillisessä kunnossa. Vaikka ruokahalu helteillä on välillä ihan kadoksissa ja ruokailuvälit venyvät pitkiksi, kun se saattaa jättää esim. aamuaterian kokonaan väliin, tyhjän mahan oksenteluja ei silti ole ollut. Useampi kuukausi taitaa olla viimekertaisista pulautuksista.

Tuiken turkki oli hoidossa päässyt mahan alta mukavaan takkuun. Näitä takkuja sitten pesun jälkeen selvittelin ihan saksien kanssa (ei onneksi kuitenkaan päällepäin näy). Vähän ihmettelin tuota, sillä ei se kotona noin paljon viikossa takkuunnu. Ilmeisesti se on maannut enemmän sängyssä ja kangassohvalla kuin kotona, ja mahanalunen on siinä päässyt vähän huopaantumaan. Meidän neiti 2 vee oli yrittänyt kovasti pistää mummolan 8-vuotiasta Vera-labbista ruotuun..! Vera-raukka ei ollut järin innoissaan, kun se huomasi, että nämä kaksi pikkukoiraa jäivät sen kotiin, kun me ihmiset lähdettiin reissuun.