Käytiin eilissäpäivin kuopuksen kanssa shoppailemassa, mukaan tarttui tavaraa sekä ihmisille että Tuikelle. Tuiken ostokset näkyvät kuvassa. Vähän vauvakoiranruokaa, ja sitten jo pussi junioria, shampoota ja hoitoainetta, nahkaisia puruluita, uusi juomakuppi, vihreä liskolelu ja tietenkin vaaleanpunainen pentupanta ja -talutin. Bellan nykyisestä pienehköstä juomakupista tulee Tuiken ruokakuppi, ja tuo uusi kuppi on niin iso, että siitä riittää juotavaa kahdelle janoiselle pikkukoiralle myös kuumimpina hellepäivinä.Turkinhoitovälineitä ei ainakaan heti tarvitse ostaa, sillä Bellalle olen niitä jo yllin kyllin ostellut. Ehkä jonkun metallipiikkisen harjan vielä jossain vaiheessa joutuu ostamaan, Bellan kanssa ollaan pärjätty kammalla. Hyvä fööni varmaan täytyy jossain vaiheessa myös hankkia, Bellaa kun ei tarvitse föönata, kun sen turkki on sen verran ohut ja ilmava, että se kuivuu ihan hetkessä (suorastaan yläkerrasta alakertaan juostessa).
Kaksi viikkoa vielä, ja sitten päästään hakemaan Tuike kotiin. Onneksi molemmille viikoille osuu työreissu, niin ehkä aika kuluu vähän nopeammin. Ensi viikonlopun ohjelmassa on parin koiranpedin päällisten ompeleminen. Ajattelin leikata poikien vanhasta patjasta sopivat palaset molemmille koirille ja ommella niihin kiinteän päällyskankaan ja sitten niiden päälle vielä vaihdettavat ja pestävät päälliset, ikään kuin tyynyliinat.
Takapihalle on ostettu aita, joten sinne Tuike on turvallista päästää pissalle. Sisätiloissa päänvaivaa aiheuttaa lähinnä portaat, niihin ei ihan pientä koiraa uskalla yksin päästää. Portaiden yläpäässä sijaitseva portti olisi varmaan järkevää siirtää alas, koska koirat ovat lähinnä alakerrassa (paitsi yöllä makkarissa, mutta siellä on ovi kiinni, joten portaista ei pääse yöllä putoamaan). Pelkään vaan, että portin väliköt ovat liian harvat. Ehkä kuitenkin siirrän portaille jonkun painavan esteen, esim. käsityöarkkuni. Sillä estimme Bellan kulkemisen yläkertaan, kun sillä oli maha täynnä tikkejä leikkauksen jäljiltä. Miehen soittokamojen piuhat on myös syytä suojata jollain keinolla. Muuten tämä asunto vaikuttaisi kohtuullisen pentuturvalliselta.
3 kommenttia:
Ihania vauvapohdintoja :D Vähän samaan tapaan oon meinannu meitin Nukalle sänkyä tehdä, tuolla odottaisi yksi jatkopatjan palanen.
Terveisiä Tuikelta! Kovasti se yrittää yläkertaan mennä, joten meilläkin on ollut jo esteitä portaiden edessä aina välillä. Portaat se muuten kyllä pääsisi, mutta kun askelmien välissä on tyhjää ja pudotus maahan on melkoinen...Portti on siis oikein hyvä olla olemassa. Meillä on Ikean lapsiportti, joka on todella paljon edullisempi kuin oikea koiraportti. :)
Pitkät ikkunaverhot kiinnostavat pentuja myös kovasti ja kaikki viltit, jotka roikkuvat sängyltä tai sohvalta. :)
Hienoa, että olet hankkinut jo tarvikkeita. Noilla selviää pitkän aikaa! Olen sekoittanut noita kahta murolaatua keskenään ja hyvin on maistunut. Ihana vaaleanpunainen hihna!
t. Liisa
Joo, meillä on tuo sama ongelma, että portaiden askelmien välissä on tyhjää. Välillä hirvittää, kun Bella haluaa maata portaissa ja vahtia sekä ylä- että alakertaa, kun tuntuu, että sekin mahtuisi makuulla ollessaan kierähtämään sieltä välistä. En olekaan Bellankaan antanut siinä maata, eikä se onneksi usein siinä olekaan.
Lähetä kommentti