Pumpuliturkin salainen ase

Pumpuliturkille on löytynyt uusi salainen ase. Voin sen tässä silti paljastaa,vaikka meneekin mainoksen puolelle (eikä ole edes maksettu mainos!). Tigin Pet Head -tuotteet ovat loistava keino pitää Bellan turkki kunnossa. Erityismaininnan ansaitsee kuvassa keskellä oleva keltainen hoitoaine, vai huuhteluaineko lie, kun nimi on "rinse". Se on tarkoitettu pitkälle ja kiharalle turkille, on koostumukseltaan melko juokseva, joten se levittyy helposti pitkään turkkiin, ja se vaikuttaa tosi riittoisalta. Parasta on kuitenkin sen erittäin hyvä takkujen selvityskyky. Kaiken lisäksi turkki säilyttää silkkimäisen pehmeän tunteen kauemmin kuin aikaisemmin käyttämieni hoitoaineiden jälkeen.

Kuvassa vasemmalla on shampoo, joka on myös tosi riittoisa. Ainoa miinuspuoli tulee voimakkaasta tuoksusta. Oikealla on turkkiin jätettävä takkujen selvittelysuihke, jota en ole vielä edes tarvinnut, koska isoja takkuja ei ole tullut!

Itse ostin nämä tuotteet JKL:stä Kampaamo Verstaasta, nettikaupostakin löytynee, ainakin täältä.

Kevätpusero

Uutta kevätpaitaa pukkaa. Muuten oikein onnistunut teos, mutta kaula-aukkoa pitää vähän vielä fiksailla (niin, jos saan aikaiseksi). Se on sen verran avara, että tahtoo valua aina toiselta olkapäältä alas, mikä on äärimmäisen ärsyttävää. Jonkun tiukemman pikkureunuksen voisi virkata kaula-aukkoa kiristämään.

Lanka on jostain alelaarista ostettua Novita Tahitia (100 % akryyli), ohje himpun verran muunneltuna Novita 2/2003 -lehdestä. Tämä näyttää muuten mielestäni paljon paremmalta sinisenä kuin valkoisena, jollainen se on tuossa lehden mallissa.

Ai niin, ja sivuhuomautuksena lisättäköön, että tilasin Ellokselta Smiling Feet -merkkiset päkiä- ja kantapääpehmusteet noihin äitienpäivälahja-avokkaisiin. Saas nähdä, pysyvätkö kengät paremmin jalassa niiden avulla.

Leikkausaika varattu

Uskaltauduin vihdoin varaamaan ajan Bellan sterilointiin. Maanantaina 1.6. olisi aika. Olen sen viikon itse lomalla, joten on sitten helpompi vahtia toipuvaa koiraa, ettei se loukkaa itseään vaikkapa portaissa.

Vähän hirvittää, mutta jos toisaalta uhkavaihtoehtona on kohtutulehdus jossain vaiheessa, niin ehkä on parempi leikkuuttaa terve koira kuin koira, joka kärsii kohtutulehduksesta ja on siinä vaiheessa tosi sairas. Tämä kohtutulehduksen riski on siis siksi Bellalla korkeampi, kun sillä on tosi epäsäännölliset juoksut. Toivottavasti kaikki menee hyvin.

Äitienpäivälahjoja

Siinäpä meikäläisen äitienpäivälahjat. Kultavuoriset rock/hot/domina-avokkaat ostin ihan itse ;) ... mutta liikuttavan ihanan laukun teki koulussa kuopus. Tuossa on kierrätysideaa kyllikseen. Laukku on tehty vanhan collegehupparin hupusta ja sanka palmikoitu matonkuteista. Kaiken kruunaa laukun kylkeen painettu kuva, jossa olen minä vauvana. Olen aina tykännyt tuosta kuvasta. Mulla on siinä joku lelu kädessä (siitä ei saa selvää, mikä lelu se on), ja yritän joko haukata sitä lelua tai sitten vaan muuten mekastan silkasta elämänilosta. Joka tapauksessa kuva on aitoa minua: ei ole suu kiinni hetkeäkään!

Rento Bella

Tänään tajusin, että Bella ei enää juurikaan pelkää autossa! Kun se tuli meille, autoilu oli yhtä painajaista. Koko koira tärisi ja läähätti. Meiltä on kaupunkiin matkaa n. 20 km, eikä se sinä aikana rauhoittunut yhtään. Kun ajelimme mummolaan n. 70 km:n päähän, tärinä loppui jossain vaiheessa, mutta läähätys jatkui koko matkaan. Eikä puhettakaan, että se olisi suostunut vaikka menemään makuulle matkan aikana.

Nyt tilanne on se, että läähätystä ei ole enää lainkaan. Tärinää saattaa vähän esiintyä alkumatkasta, mutta se loppuu viiden ensimmäisen kilometrin aikana. Jos mahdollista, Bella istuu mieluiten jonkun sylissä (en sentään yksin ajaessani ota sitä itseni ja ratin väliin silti), mutta nyt se osaa jo vähän rentoutua siinä. Usein kai koirat nukkuvat mielellään autossa. Sitä Bella ei vielä tee, mutta jos edistystä tapahtuu tätä vauhtia, niin uskon, että sekin päivä vielä nähdään.

Villatakki

Kuvassa näkyy villatakki, jonka sain valmiiksi jo joskus kevättalvella. Se on kuvattukin jo silloin, mutta en vaan ole saanut aikaiseksi ladata kuvia kamerasta koneelle. (Ihan kuin se olisi jotenkin kamalan vaativa ja aikaa vievä puuha.)

Langan ostin joskus Helsingin reissulla Menitasta, ja se oli ihanan pehmeä Elfin color, 90 % polyesteriä ja 10 % mohairia. Puikot olivat nro 6, ja valmista tuli vauhdikkaasti. Parasta tässä villatakissa on se, että se on lämmin, mutta ei kuitenkaan kutita. Mulla on superherkkä iho kutiamaan. Villaa en voi yhtään pitää ihoa vasten, ja usein se kutittaa jopa alla olevan puuvillapaidan läpi. Ärsyttävää olla herkkäihoinen neuloja.

Tuhma täti karjui "EI!!!!"

Kauhistuttavan pelottava tapaus sattui eilen iltalenkillä. Nainen sekarotuisen pystykorvan kanssa tuli vastaan. Koirien kohdatessa pystykorva oli tulossa Bellaa tapaamaan (ei muristen tai muutenkaan uhkaavasti), ja tämä ei omistajalle sopinut. Juuri kun he olivat kohdalla, ja koira tuli Bellaa päin, omistaja nykäisi koiran takaisin ja karjaisi kovalla äänellä "EI!!!".

Seuraus: Bella säikähti ja hyppäsi puoli metriä ilmaan ja sivuun aivan paniikissa. Seuraavat parisataa metriä se käveli häntä aivan ala-asennossa luimistellen. Yritin rauhallisella puheella saada sitä rohkaistumaan, ja lopulta se katsoi, että vaara on ohi ja hännän voi taas nostaa reippaasti ylös selän päälle.

Taisi jäädä syvä arpi Bellan herkkääkin herkempään sieluun moisesta karjahduksesta. ;) Mietin vaan, että huomasikohan se vastaan tullut nainen Bellan säikähdystä, ja jos huomasi, niin mitähän mahtoi ajatella. Itse olisin varmaan samassa tilanteessa nolostunut kovasti. Toisaalta myös huvitti koko tapaus. Tässä lähistöllä asuu muuten nainen, joka komentaa neljän koiran laumaansa aina kovalla karjunnalla ja kirosanoilla höystettynä. Tosi ikävää kuunneltavaa, ja häntäkin Bella vaistomaisesti karttaa.

Se hyvä(?) seuraus eilisestä tapahtumasta näyttää olevan, että ainakaan tänään Bella ei halunnut tehdä tuttavuutta yhdenkään vastaan tulevan koiran kanssa... (Todennäköisesti tilanne on kuitenkin vain väliaikainen.)